Näin lopetat öö- ja öh-äänteet (kuulostamatta robotilta)

Täytesanat eivät ole ongelma. Niiden jatkuva käyttö on. Keskiverto puhuja sanoo ”öö” tai ”öh” noin viisi kertaa minuutissa – ja tutkimusten mukaan se on täysin ok. Ongelma alkaa, kun ylität noin 1,3 %:n osuuden kaikista sanoistasi. Sen rajan jälkeen kuulijat alkavat pitää sinua huonommin valmistautuneena, vähemmän uskottavana ja vähemmän pätevänä. Ei sen takia, mitä sanoit. Vaan sen takia, miten sanoit sen.

Olin ennen krooninen ”öö”-tapaus. Nauhoitin itseni kerran työpuhelussa ja laskin 47 täytesanaa kymmenessä minuutissa. Neljäkymmentäseitsemän. Melkein viisi minuutissa, mikä kuulostaa hallittavalta – kunnes muistat, että esittelin kvartaalituloksia johtoryhmälle. Puolet heistä pelasi luultavasti täytesanabingoa.

Näin sain luvun putoamaan 80 % noin kuudessa viikossa. Ei näyttelijäkursseja. Ei kalliita valmentajia. Vain ymmärrys siitä, miksi täytesanoja tulee, ja muutaman tietyn tekniikan harjoittelu siihen asti, että ne muuttuivat automaattisiksi.

Miksi sanomme ”öö” ylipäätään?

Aivosi toimivat nopeammin kuin suusi ehtii liikkua. Siinä on koko juju. Täytesanat ovat puskuri – ne pitävät paikkasi keskustelussa sillä aikaa, kun aivosi ottavat kiinni ja päättävät, mitä sanoa seuraavaksi.

Stanfordin kielitieteilijä Herbert Clark havaitsi, että ”öö” ja ”öh” eivät ole virheitä eivätkä sanallista roskaa. Ne ovat sanoja, jotka aivosi suunnittelevat ja tuottavat tarkoituksella. Ne toimivat keskustelun ohjaimina – signaaleina, jotka kertovat kuulijalle: ”Puhun vielä, älä keskeytä, mietin vain hetken.”

Kiinnostavinta on se, että ”öö” ja ”öh” tarkoittavat eri asioita. Tutkimusten mukaan sanomme ”öö”, kun mietimme, mitä sanoa, ja ”öh”, kun mietimme, miten sanoa se. ”Öö” ennakoi pidempää viivettä. ”Öh” lyhyempää. Aivosi todella erottavat ne toisistaan.

Täytesanoilla on siis tehtävänsä. Ne pitävät puheenvuoron sinulla. Ne ostavat ajatteluaikaa. Ne eivät ole itsessään pahasta – niistä tulee ongelma vasta, kun ne ovat ainoa keinosi hallita taukoja. Kun jokainen aukko täyttyy äänellä hiljaisuuden sijaan, alat kuulostaa epävarmalta. Vaikka et olisikaan.

Mitä tapahtuu, kun täytesanoja on liikaa?

Cal Polyn tutkijat antoivat koehenkilöiden kuunnella puhujia, joiden täytesanojen määrä vaihteli. Tulokset olivat selvät: mitä enemmän täytesanoja, sitä epäammattimaisempana, epäuskottavampana ja epäpätevämpänä puhujaa pidettiin. Viestin varsinainen sisältö ei muuttunut – vain esitystapa.

Toinen tutkimus mittasi tätä tarkemmin. Siinä täytesanojen määrää vaihdeltiin välillä 0–12 minuutissa ja mitattiin, miten puhuja koettiin. Viisi täytesanaa minuutissa? Ei merkittävää haittaa. Kaksitoista minuutissa? Selvä pudotus koetussa vaikuttavuudessa. Optimialue on olemassa – se on vain matalampi kuin useimmat luulevat.

Yksi luku jäi mieleeni: ilman täytesanoja tehdyt nauhoitukset saivat viestintätaidoista arvosanan 5,93. Täytesanoja sisältäneet nauhoitukset saivat 3,99. Samat puhujat. Sama sisältö. Ainoa ero olivat ne pienet äänet ajatusten välissä.

Myös liiketoiminnallinen puoli on todellinen. Eräässä puhelinmyyntitutkimuksessa onnistumisprosentti romahti, kun täytesanojen osuus ylitti 1,3 % kaikista sanoista. Se on noin yksi täytesana 77:ää sanaa kohden. Kuulostaa väljältä – kunnes tajuaa, miten nopeasti ne kasautuvat, kun jännittää.

Miten täytesanoja oikeasti vähennetään?

Tietoisuus tulee ensin. Et voi korjata sitä, mitä et huomaa. Nauhoita itsesi seuraavassa palaverissa – useimmat videoneuvottelutyökalut tallentavat nauhoitteet – ja laske täytesanasi. Luku todennäköisesti yllättää sinut. Minut se yllätti.

Tutkimusten mukaan opiskelijat, jotka saivat reaaliaikaista palautetta täytesanojen käytöstä, vähensivät niitä kolme kertaa enemmän kuin ne, jotka eivät saaneet palautetta. Jopa viivästetty palaute pudotti täytesanojen määrää 60 %. Jo pelkkä tieto ongelman olemassaolosta auttaa.

Tekniikka 1: Korvaa täytesanat tauoilla

Tämä on ydintaito. Kun tunnet ”öö”:n nousevan, sulje suusi sen sijaan. Pysähdy vain. Anna hiljaisuuden olla.

Kuulostaa yksinkertaiselta. Tuntuu kauhealta. Hiljaisuus tuntuu venyvän ikuisuudeksi, kun olet itse se, joka odottaa. Mutta tutkimus kertoo näin: ”öö”:n sanominen saa puhujan vaikuttamaan ahdistuneemmalta kuin hiljaisuuden jättäminen. Tauot tulkitaan harkitsevuudeksi. Täytesanat hermostuneisuudeksi.

Tekniikka: nappaa itsesi kiinni juuri ennen täytesanaa ja korvaa se tyhjällä. Kirjaimellisesti tyhjällä. Hengitä tarvittaessa, mutta älä äännä. Tauko tuntuu sinusta ikuisuudelta. Kuulijalle se on itsevarma puhuja, joka harkitsee hetken sanojaan.

Harjoittele tätä keskusteluissa, joissa ei ole paljon pelissä. Kun joku kysyy sinulta jotain, pidä kokonainen sekunti taukoa ennen vastaamista. Tunne, miten epämukava se sekunti on. Puhu vasta sitten. Tee näin riittävän monta kertaa, ja tauoista tulee luontevaa maastoa sen sijaan, että ne olisivat tyhjiö, jota pakenet.

Tekniikka 2: Hidasta puhenopeuttasi

Nopea puhe luo tilaisuuksia täytesanoille. Suusi juoksee aivojesi edellä, ja täytesanat ovat kiinniottomekanismi. Kun hidastat, tarvitset vähemmän puskureita.

Keskimääräinen puhenopeus on noin 135 sanaa minuutissa. Jännittyneet puhujat yltävät usein 170:een tai yli. Sillä vauhdilla aivosi kamppailevat jatkuvasti pysyäkseen mukana, ja ”öö” ostaa niille sekunnin murto-osan miettimisaikaa.

Kokeile puhua 70 %:n nopeudella normaalista. Se tuntuu naurettavan hitaalta – melkein alentuvalta. Juuri siellä sinun kannattaa olla. Aivoillasi on vihdoin aikaa valmistella seuraava lause ennen kuin suu sitä tarvitsee. Täytesanat haihtuvat, koska et enää tarvitse niitä.

Tekniikka 3: Paloittele ajatuksesi

Suurin osa täytesanoista syntyy ajatusten välissä. Saat yhden ajatuksen päätökseen ja täytät aukon etsiessäsi seuraavaa. Korjaus: jäsennä vastauksesi mielessäsi selkeiksi paloiksi ennen kuin avaat suusi.

Kun sinulta kysytään jotain, älä ala puhua heti. Pidä hetki. Tunnista ne kaksi tai kolme pointtia, jotka haluat sanoa. Esitä ne sitten yksi kerrallaan ja pidä tietoinen tauko jokaisen välissä.

Näin ajattelutyö tehdään etukäteen. Sen sijaan että etsisit seuraavaa pointtia puhuessasi, olet jo kartoittanut maaston. Palojen väliset tauot eivät ole kiusallista haparointia – ne ovat itsevarmoja siirtymiä.

Tekniikka 4: Harjoittele merkkisanan avulla

Valitse sana, jonka sanot mielessäsi ”öö”:n sijaan. Jotkut käyttävät sanaa ”tauko”. Toiset sanaa ”hengitä”. Itse sanalla ei ole väliä. Pointti on luoda tietoinen keskeytys automaattiselle täytesanatavalle.

Kun tunnet täytesanan impulssin, ajattele merkkisanasi hiljaa mielessäsi. Se rikkoo automaation. Aivosi olivat tuottamassa ”öö”:n ilman tietoista puuttumista. Merkkisana tekee siitä tietoisen, ja tietoista voi hallita.

Muutaman viikon jälkeen et enää tarvitse merkkisanaa. Tauosta itsestään tulee automaattinen. Mutta merkkisana on hyödylliset apupyörät alkuvaiheeseen.

Tekniikka 5: Hyväksy osa täytesanoista

Täydellinen poistaminen ei ole tavoite. Se ei ole edes mahdollista. Ja rehellisesti sanottuna: puhuja, jolla ei ole yhtään täytesanoja, kuulostaa hieman robottimaiselta. Tutkimusten mukaan matala mutta nollaa suurempi määrä – noin viisi minuutissa – ei heikennä sitä, miten sinut koetaan.

Widenerin yliopiston tohtori Angela Corbo ilmaisee asian näin: ”Täytesanat palvelevat joskus juuri tätä tarkoitusta. Ne kertovat, että tämä on se hetki, jolloin kutsut muut ajattelemaan.”

Tavoite on muuttaa täytesanat häiritsevästä kainalosauvasta satunnaiseksi, luontevaksi taukomerkiksi. Jos olet 15:ssä minuutissa, mene 8:aan. Jos olet 8:ssa, mene 5:een. Älä jää jumiin täydellisyyteen – tähtää mukavaan vähennykseen.

Tarkoittavatko täytesanat, että olet vähemmän älykäs?

Eivät. Jos jotain, totta voi olla päinvastoin.

Itse asiassa tutkimus, jossa nauhoitettiin satojen ihmisten arkikeskusteluja, havaitsi, että ”siis”- ja ”niinku”-tyyppisiä täytesanoja käyttivät enemmän tunnollisemmat ihmiset – ne, jotka haluavat valita sanansa oikein. (Kyseinen tutkimus tarkasteli näitä keskustelupartikkeleita eikä varsinaisesti ”öö”- ja ”öh”-äänteitä, ja persoonallisuusyhteys nousi esiin suuresta joukosta vertailuja, joten pidä sitä viitteellisenä eikä varmana.) Ajattelutauko kertoo harkitsevuudesta, ei tyhmyydestä.

Toinen tutkimus löysi rehellisyydestä jotain yllättävää: totta puhuvat käyttivät enemmän täytesanoja. Tutkijoiden mukaan ”öö-äänteitä esiintyi totuutta kerrottaessa merkitsevästi useammin ja ne kestivät akustisesti pidempään kuin valehdeltaessa”. Valehtelijat ilmeisesti suunnittelevat puheensa huolellisemmin, koska he rakentavat tarinaa. Totta puhuvat käsittelevät todellisuutta reaaliajassa, mikä tuottaa enemmän epäröintiä.

Humanististen alojen professorit käyttävät täytesanoja 4,76 kertaa sataa sanaa kohden. Kovien tieteiden professorit? Vain 1,47 kertaa. Ei siksi, että luonnontieteilijät olisivat älykkäämpiä – vaan siksi, että humanistista sisältöä on vaikeampi pukea täsmällisiin sanoihin, mikä vaatii enemmän reaaliaikaista kielellistä prosessointia.

Täytesanat eivät siis kerro alhaisesta älykkyydestä. Mutta mielikuva ei välitä todellisuudesta. Kuulijat pitävät liikaa täytesanoja käyttävää puhujaa vähemmän pätevänä riippumatta siitä, mikä on totta. Kyse on mielikuvan hallinnasta, ei älykkyysosamääräsi todistelusta.

Kauanko kehittyminen kestää?

Oman kokemukseni mukaan: kaksi viikkoa ongelman huomaamiseen, neljä viikkoa siihen, että alat napata itsesi kiinni, kuusi viikkoa todelliseen vähenemiseen.

Tutkimus tukee tätä aikataulua. Reaaliaikainen palaute tuottaa välitöntä parannusta – kolme kertaa vähemmän täytesanoja. Tietoinen harjoittelu 4–8 viikon ajan luo pysyvän muutoksen. Kehitys ei ole suoraviivaista. Tulee hyviä päiviä ja takapakkipäiviä. Se on normaalia.

Tärkeintä on nauhoittamisen tapa. Kuuntele itseäsi säännöllisesti. Laske täytesanat. Seuraa lukua ajan mittaan. Data pitää sinut rehellisenä silloin, kun oma tuntuma valehtelee. Luulet käyttäväsi paljon enemmän täytesanoja kuin oikeasti käytät, mikä voi lannistaa – kunnes vertaat viime kuun nauhoitukseen.

Nopeita harjoituksia tälle päivälle

Älä vain lue tätä. Harjoittele jotain.

1. Minuutin nauhoitus: Puhu mistä tahansa aiheesta 60 sekuntia. Nauhoita se. Laske täytesanasi. Tämä on lähtötasosi.
2. Taukoharjoitus: Vastaa kolmeen kysymykseen ääneen ja pidä kaksi kokonaista sekuntia taukoa ennen jokaista vastausta. Huomaa, miltä tauko tuntuu ja miltä se kuulostaa.
3. Hidastettu puhe: Lue kappale puolella nopeudella. Tunne, miten paljon helpompaa on ajatella etukäteen, kun suu ei kiidä.
4. Kaveritesti: Pyydä jotakuta nostamaan kätensä joka kerta, kun sanot ”öö” viiden minuutin keskustelussa. Välitön palaute on julmetun tehokasta.

Yhteenveto täytesanoista

Täytesanat ovat olemassa syystä. Aivosi käyttävät niitä pitääkseen puheenvuoron ja ostaakseen ajatteluaikaa. Se ei ole luonteenvika – se on ihmispuheen ominaisuus, joka löytyy jokaisesta maailman kielestä.

Mutta liialliset täytesanat nakertavat uskottavuuttasi. Ne saavat sinut kuulostamaan hermostuneelta, vaikka et olisi. Ne vievät huomion varsinaiselta viestiltäsi. Ja ne ovat oikeilla tekniikoilla yllättävän helposti korjattavissa.

Ratkaisu ei ole täytesanojen poistaminen kokonaan. Se on suurimman osan korvaaminen hiljaisuudella. Tauot viestivät itsevarmuutta. Täytesanat viestivät jännitystä. Sama aukko, täysin eri vaikutelma.

• Nauhoita itseäsi säännöllisesti – tietoisuus vie kehitystä eteenpäin
• Korvaa täytesanat tauoilla, älä uusilla sanoilla
• Hidasta, jotta aivosi ehtivät valmistautua
• Paloittele ajatuksesi ennen puhumista
• Hyväksy, että jonkin verran täytesanoja on normaalia ja jopa hyödyllistä

Aloita minuutin nauhoituksesta. Laske lähtötasosi. Valitse sitten yksi tekniikka ja harjoittele sitä kaksi viikkoa. Yllätyt, miten nopeasti ”öö” lakkaa olemasta automaattinen – ja miten paljon itsevarmemmalta kuulostat, kun aukot täyttyvätkin hiljaisuudella.

Jos haluat seurata täytesanojesi vähenemistä ajan mittaan, Deepr analysoi puhetapasi ja näyttää konkreettisen edistymisen. Lukujen laskun näkeminen on oudon palkitsevaa.